keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Persiljaiset perunasämpylät

Heippa ihanat lukijani!

Ja alkuun pahoitteluni, että blogissani on parin viikon ajan ollut hiljaiseloa. Olen viettänyt paljon hauskaa aikaa työkavereideni kanssa risteilyn ja laskettelureissujen merkeissä. En voi muuta kuin sanoa, että onni on hyvät työkaverit, joista on tullut niin hyviä ystäviä että heidän kanssaan viettää mielellään aikaa myös vapaapäivinä.

Enpä muista, milloin viimeksi olisin viettänyt vapaapäivää niin, ettei minulla olisi ollut suurempia suunnitelmia päivän suhteen. Tänään vietin sen kuitenkin juuri niin. Vuorotyöläisen yksi hyvistä puolista on nimenomaan arkivapaat. Se, kun saat jäädä nukkumaan sänkyyn, ja vain käännät kylkeä kun kuulet naapurin lähtevän töihin. Ja se, että voit rauhassa käydä ruokakaupassa päivällä, ennen järkyttäviä ruuhkia. Ja se, että kun miesystäväkin on pitkää päivää töissä, saat valmistaa itsellesi lempiruokaasi. Minun tapauksessani valtavan annoksen pastaa, jonka päälle tulee reilusti parmesania. Ihana vapaapäivä!

Oleskelun lisäksi kylmä talvipäivä sai minut innostumaan leipomaan sämpylöitä. Ja koska kaapista löytyi toissapäiväistä perunamuusia, halusin käyttää muusin hyödyksi. Löysin Kodin Kuvalehden- sivulta aivan ihanien perunasämpylöiden reseptin, jota päätin kokeilla. Koska olin maustanut perunamuusin persiljalla, päätin lisätä vielä sämpylätaikinaan lisää silputtua persiljaa. Ja kyllä täytyy myöntää, että se sopii sämpylöiden kanssa loistavasti! Mutta mihinpä persilja ei sopisi?




Persiljaiset perunasämpylät (noin 20 kpl)


  • 7 ½ dl kädenlämpöistä vettä
  • 50 g hiivaa
  • 3 tl suolaa
  • 3 rkl juoksevaa hunajaa
  • 3 dl perunamuusia (persiljalla maustettua)
  • 2 dl ohrajauhoja
  • 1 ½ dl persiljaa silputtuna
  • 17 dl vehnäjauhoja
  • 3/4 dl öljyä

Liota hiiva, suola ja hunaja kädenlämpöiseen veteen. Sekoita perunamuusi nesteeseen vispilällä sekoittaen. Alusta nesteeseen ohrajauhot ja persiljasilppu. Lisää sitten vehnäjauhot ja lopuksi öljy. Kohota taikina liinan alla kaksinkertaiseksi. Jaa kohonnut taikina kahteen osaan. Jaa taikina pieniksi paloiksi ja pyöritä ne sämpylöiksi. Laita sämpylät pellille leivinliinan alle kohoamaan noin 15 minuutin ajaksi. Voitele sämpylät vedellä ja paista 225 asteessa noin 10 minuuttia.








Näistä sämpylöistä tuli ehdottomasti yhdet lempisämpylöistäni. Taikinasta tuli niin ihanan pehmeää, ja sämpylöistä todella maukkaita. Päälle ei tarvitsekaan muuta, kuin sipaisu kunnon voita.

Sitten vain sohvalle viltin kera, ja nauttimaan omasta olosta. Muistakaahan tekin nautiskella välillä!
                                                                        
       

tiistai 14. tammikuuta 2014

Haku Koko Suomi Leipoo-kisaan alkoi!

Moikka ihanat leivonnasta innostuneet lukijani.
Halusin tulla muistuttamaan teitä tästä mahtavasta asiasta: Koko Suomi Leipoo- ohjelmasta kuvataan ensi kesänä toinen kausi, ja hakuaika ohjelmaan on alkanut!

Voin suositella ohjelmaan hakemista koko sydämestäni. Kisaan osallistuminen oli niin opettavaista, ja yksi elämäni upeimmista kokemuksista. Lisää ajatuksiani kisaan osallistumisesta voit lukea lokakuun päivityksestäni täältä.

Ja itse kilpailuun voit hakea maikkarin sivuilta: Hae mukaan Koko Suomi Leipoo- ohjelmaan.
(Ja itkuhan mulla taas tuli, kun tuon mainospätkän katsoin)

Kuinka moni teistä jo tässä vaiheessa uskaltaa myöntää lähettävänsä/ lähettäneensä hakemuksen?
Oikein paljon peukkuja kaikille hakuprosessiin. Älkää empikö hakemista. Hakematta jättäminen harmittaisi vaan niin paljon!

                                                                             ❤: Sanna




torstai 9. tammikuuta 2014

Kokeilussa sokeripitsi (Claire Bowman)

Jee! Tämän päivityksen kirjoittamista olen odottanut siitä asti, kun sain sokeripitsiaineet käyttööni!
Sain nimittäin Leivontatarvike Juhlavalta kokeiluun Claire Bowmanin sokeripitsiaineet ja muotin. Juhlavan omistajan Mervin kanssa valitsimme viime vuonna liikkeeseen sokeripitsejä, ja ihastuimme näihin kyseisiin sokeripitsituotteisiin. Niin kauniita mattoja, ja niin nopeasti valmistuvia tuotteita!




Nyt siis sain vihdoin kokeiltua tuotetta. Minulla on ollut aiemmin käytössä toinen, Sugarveilin tyyppinen pitsiaine. Tässä aineessa on vain se huono puoli, että pitsin kuivaamisessa on kestänyt noin 6-8 tuntia, ja yhdellä matolla tehdessä en ole edes harkinnut valmistavani näitä suurempaan kerroskakkuun. Nyt kuitenkin löytyi tuote, jonka voi kuivattaa uunissa 15 minuutissa. Juhlavasta löytyy myös suurempi matto, jolla voi valmistaa kolme pitsiä yhdellä kertaa.



Pitsiaine koostuu kahdesta osasta: pitsijauheesta ja nestemäisestä aineesta. Purkissa olevasta jauheesta riittää useampaankin mattoon. Aine on siis hyvin riittoisaa. Valmistin pitsin ohjeen mukaan, jolloin sokeripitsimassasta valmistuu noin 3-4 pitsiä. Ja purkkiin jäi vielä reilusti tavaraa seuraavia kertoja varten. Käytössäni on 200 g purkki.

Sokeripitsin valmistus
  • 0,5 dl vettä
  • 42 g sokeripitsijauhetta (Osa A)
  • 0,5 tl sokeripitsinestettä (Osa B)

Sekoita vesi ja sokeripitsijauhe. Vatkaa sähkövatkaimella täydellä teholla noin kahden minuutin ajan. Lisää sokeripitsineste, ja jatkaa vatkaamista noin 6 minuutin ajan. Levitä valmis sokeripitsimassa matolle esimerkiksi marsipaaniveitsen avulla. Levitä massa tasaisesti matolle niin, että massaa löytyy joka puolelta. Täytä myös pienet reiät massalla. Pyyhi veitsellä ylimääräiset massat pois reunoilta ja pitsin päältä. Laita valmis matto uuniin 60 asteeseen noin 15 minuutin ajaksi. Suuremmat mallit saattavat tarvita jopa 30 minuutin kuivumisajan. Kumoa uunista tullut matto leivinpaperille, ja irroita pitsi varoen. Jos pitsi ei irtoa, laita se vielä hetkeksi uuniin. 




Claire Bowmanin ohjeen mukaan pitsiä voi värjätä tomu- ja pastaväreillä. Itse en värjäämistä vielä kokeillut. Koska minulla oli yksirivinen matto, valmistin yhden pitsin kerrallaan. Ylimääräisen pitsimassan laitoin kertakäyttöiseen pursotinpussiin, jonka säilytin jääkaapissa. Tästä pussista oli sitten helppo pursottaa matolle sopiva määrä massaa. Käsittääkseni valmis pitsimassa säilyy viileässä muutaman vuorokauden ilmatiiviisti pakattuna.



Valmis pitsi irtoaa matosta todella helposti, mutta etenkin pienissä yksityiskohdissa (kuten tämän pitsin reunojen tähtikuviot) irroittaminen tulee tehdä varovasti. Tässä onkin hyvä käyttää esimerkiksi marsipaaniveistä.




Sokeripitsijauhe on todella ihanan, vaniljan tuoksuista. Ja myös maku on hyvä: mieto ja vaniljainen. Valmis pitsi on ihanaa, joustavaa ja mielikuvitus alkoi heti juosta; mihin kaikkeen tätä voisikaan käyttää!
Valmiin pitsin voi pakata leivinpaperiin suorana kappaleena.

Kakun pinnalle pitsiä levittäessä, tulee sokerimassa/ marsipaani kostuttaa kevyesti vedellä siitä kohdasta, mihin pitsin haluaa laittaa. Tämän jälkeen pitsi painetaan kevyesti kakun pinnalle. Jos pitsi repsottaa jostain kohdasta, liimataan se vedellä. Ja tadaa! Näyttävä yksityiskohta kakkuun on valmis.

                                                                 Mitäs tuumaatte?


21.5 Edit: Valmistaja ilmoitti Juhlavalle uuden annostuksen pitsinesteen käytöstä. Eli uusi annostus on 0,5 tl/annos. Asia muokattu tekstiin.

perjantai 3. tammikuuta 2014

Marmeladimakeiset

Heippa lukijani!
Alkuun pahoitteluni joulun ja uuden vuoden juhlimisen välistä hiljaiseloa blogissani.
Joulu meni ruuista ja herkuista nauttiessa, levätessä, ystävien seurasta nauttiessa ja toki työnteonkin merkeissä. Toivottavasti teidänkin joulun ja uuden vuoden juhlinta sujui rauhallisissa merkeissä.

Joulun herkuista en ehtinyt joulun alla teille esitellä yhtä herkkua, jota joululahjaksikin ystäville annoin. Mutta koska nämä marmeladimakeiset sopivat mihin vuoden aikaan tahansa, päätin jakaa ohjeen nyt kanssanne. Ohjetta pystyy varioimaan oman maun mukaiseksi. Itseä alkoi jo mietityttämään, että jos ensi syksynä poimisi pihlajanmarjoja ja valmistaisi oman version legendaarisista Kettu-karkeista.

Alkuperäisen ohjeen löysin Lunni Leipoo- blogista. Ohjeen tein kaksinkertaisena. Makeisia valmistin sekä mansikoista että vadelmista. Mansikoista valmistettaessa marjoista irtosi enemmän mehua, joten marmeladimassa tarvitsi hieman enemmän sokeria valmistukseen.
Mansikkamarmeladit upotin vielä sulaan suklaaseen, jolloin niistä tuli Julia- karkkien tapaisia ihania suklaapäällysteisiä marmeladeja. Nam!




Vadelmamarmeladit

  • 500 g pakastevadelmia
  • 3 dl vettä
  • 7 dl hillo-marmeladisokeria
  • pinnalle sirosokeria

Suklaakuorrutteiset mansikkamarmeladit
  • 500 g pakastemansikoita
  • 8 dl hillo-marmeladisokeria
  • 200 g tummaa sokeria

Mittaa kattilaan vesi ja marjat. Kiehauta ja kaada siivilään, paina seoksesta siemenet pois. Kaada seos takaisin kattilaan ja lisää sokeri koko ajan vispaten. Anna kiehua miedolla lämmöllä 15 minuutin ajan koko ajan reunoja myöten sekoittaen. Kaada seos leivinpaperilla vuorattuun 20 x 20 cm vuokaan. Laita kylmään hyytymään vähintään muutamaksi tunniksi. Nosta hyytynyt marmeladi vuuasta ja leikkaa haluamasi kokoisiksi paloiksi. Kierittele sokerissa tai sulatetussa suklaassa. Suklaalla kuorrutetut marmeladit tulee säilyttää jääkaapissa, sokeroidut tiiviissä rasiassa huoneenlämmössä.




Vuoden vaihtuessa mietin paljon vuoden 2013 tapahtumia. Kulunut vuosi oli antoisa ja ikimuistoinen. Päällimmäisenä mieleenpainuvin tapahtuma oli ehdottomasti Koko Suomi Leipoo -kilpailu. Se, miten kilpailua jännitti keväisestä hakemuksen jättämisestä sinne tv:stä ulostuloon asti. Voi, palaisin noihin kesän hetkiin takaisin hetkenä minä hyvänsä.

Mutta elämässä mennään eteenpäin, ja toivon vuodesta 2014 tulevan vieläkin hienompi.
Toivon samaa myös teille lukijoilleni: 

                                Kiitos kuluneesta vuodesta, ja onnea jo alkaneelle vuodelle 2014!

                                                                ❤:  Sanna


7.11.14 edit: Mansikkamarmeladien ohjeesta poistettu vesi.